Luuk 4:14.30 FINRK
Nasaretilaiset torjuvat Jeesuksen
16Jeesus tuli Nasaretiin, jossa hän oli
kasvanut, ja meni sapatinpäivänä tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi
lukemaan, 17ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Avattuaan
kirjakäärön hän löysi kohdan, johon oli kirjoitettu: 18 ”Herran Henki
on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia
köyhille. Hän on lähettänyt minut julistamaan vangituille vapautusta ja
sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen 19 ja
julistamaan Herran suosion vuotta.” 20Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen
palvelijalle ja istuutui. Kaikkien synagogassa olevien katseet kohdistuivat
häneen. 21 Silloin hän alkoi puhua heille: ”Tänään tämä
raamatunkohta on toteutunut teidän korvienne kuullen.” 22 Kaikki
antoivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka
hänen suustaan lähtivät. He sanoivat: ”Eikö tämä ole Joosefin poika?” 23Jeesus
sanoi heille: ”Varmaankin aiotte esittää minulle sananlaskun ’Parantaja,
paranna itsesi!’ ja sanoa: ’Tee myös täällä kotikaupungissasi kaikkea sitä,
mitä olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa.’” 24 Hän
jatkoi: ”Totisesti minä sanon teille: yksikään profeetta ei ole arvostettu
kotikaupungissaan. 25 Minä sanon teille totuuden: Israelissa oli
monta leskeä Elian aikana, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi
kuukautta ja koko maahan tuli kova nälänhätä. 26 Mutta Eliaa ei
lähetetty kenenkään heidän luokseen vaan leskivaimon luo Sarpatiin, Siidonin
maahan. 27 Ja Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan
aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan syyrialainen Naaman.”
28Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat
synagogassa, joutuivat raivon valtaan. 29 He nousivat, ajoivat
Jeesuksen ulos kaupungista ja veivät hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle
heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas. 30 Mutta
hän lähti pois kulkien väkijoukon halki.
LUKE 4:14-30 AMP
esus’ Public Ministry
14Then Jesus
went back to Galilee in the power of the Spirit, and the news about Him spread
through the entire region. 15And He began teaching in
their synagogues and was praised and glorified and honored
by all.
16So He came to
Nazareth, where He had been brought up; and as was His custom, He entered the
synagogue on the Sabbath, and stood up to read. 17The scroll of the
prophet Isaiah was handed to Him. He unrolled the scroll and found the place
where it was written, [Is 61:1, 2]
18 “The Spirit
of the Lord is upon Me (the Messiah),
Because He
has anointed Me to preach the good news to the poor.
He has sent Me
to announce release (pardon, forgiveness) to the captives,
And recovery of
sight to the blind,
To set free
those who are oppressed (downtrodden, bruised, crushed by tragedy),
19 to
proclaim the favorable year of the Lord [the day when salvation and
the favor of God abound greatly].” [Is 61:1, 2]
20Then He rolled
up the scroll [having stopped in the middle of the verse], gave it back to the
attendant and sat down [to teach]; and the eyes of all those in the synagogue
were [attentively] fixed on Him. 21He began speaking to them: “Today
this Scripture has been fulfilled in your hearing and in your
presence.” 22And [as He continued on] they all were speaking well of Him,
and were in awe and were wondering about the words of grace
which were coming from His lips; and they were saying, “Is this not Joseph’s
son?” 23So He said to them, “You will no doubt quote this proverb to
Me, ‘Physician, heal Yourself! Whatever [miracles] that we heard were
done [by You] in Capernaum, do here in Your hometown as well.’ ” 24Then He
said, “I assure you and most solemnly say to you, no
prophet is welcome in his hometown. 25But in truth I say to you, there
were many widows in Israel in the days of Elijah, when the sky was closed up
for three years and six months, when a great famine came over all the land; 26and
yet Elijah was not sent [by the Lord] to a single one of them, but
only to Zarephath in the land of Sidon, to a woman who was a
widow. [1 Kin 17:1, 8-16; 18:1] 27And there were many
lepers in Israel in the time of Elisha the prophet; and not one of them was
cleansed [by being healed] except Naaman the Syrian.” [2 Kin 5:1-14] 28As
they heard these things [about God’s grace to these two Gentiles], the
people in the synagogue were filled with a great rage; 29and they
got up and drove Him out of the city, and led Him to the crest of the hill on
which their city had been built, in order to hurl Him down the cliff. 30But
passing [miraculously] through the crowd, He went on His way.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti