17.09.

1 Sam 9: 3 Kerran Saulin isän aasintammat lähtivät karkuteille. Kis sanoi pojalleen Saulille: "Ota mukaasi palvelija ja mene etsimään aaseja."
4 Niin he kulkivat Efraimin vuoriston ja Salisan alueen halki, mutta eivät löytäneet aaseja. Sitten he kulkivat Saalimin alueen halki, mutta niitä ei ollut sielläkään. He jatkoivat kulkuaan koko Benjaminin maan halki eivätkä vieläkään löytäneet niitä.
5 Kun he tulivat Sufin alueelle, Saul sanoi palvelijalle: "Käännytään jo takaisin kotiin, muuten isä alkaa hätäillä meidän vuoksemme ja unohtaa aasit."
6 Mutta palvelija sanoi: "Kuule, tuossa kaupungissa asuu kuuluisa Jumalan mies. Kaikki, mitä hän sanoo, käy toteen. Poiketaan vielä siellä. Ehkä hän pystyy neuvomaan, minnepäin meidän pitäisi mennä."
7 Saul vastasi: "Entä mitä meillä on antaa hänelle, jos poikkeamme siellä? Leipäkin on jo loppunut pusseistamme, eikä meillä ole muutakaan, mikä kelpaisi lahjaksi Jumalan miehelle. Mitäpä meillä voisi olla?"
 8 Mutta palvelija sanoi Saulille: "Minulla on neljännessekeli hopeaa. Minä annan sen Jumalan miehelle, niin hän neuvoo, minnepäin meidän pitää mennä."*
10 Saul vastasi hänelle: "Hyvä on, lähdetään sitten." Ja he menivät kaupunkiin, jossa Jumalan mies asui.

20 Älä ole enää huolissasi aasiesi takia, jotka ovat olleet kolme päivää kateissa, sillä ne ovat löytyneet. Kenellepä Israelissa kuuluisi kaikkein paras, ellei sinulle ja sinun suvullesi!"
21 Mutta Saul sanoi: "Minähän olen benjaminilainen. Kuulun Israelin pienimpään heimoon, ja sukuni on mitättömin Benjaminin heimon suvuista. Miksi sinä minulle tällaista puhut?"


Ps 119:103 Miten suloiset ovatkaan sinun sanasi!
Ne maistuvat hunajaa makeammilta.
104 Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä!

105 Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni,
se on valo minun matkallani.