torstai 5. tammikuuta 2017

Simeonin kiitosvirsi


Simeonin kiitosvirsi

Luuk 2:25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.
2:26 Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.
2:27 Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,
2:28 otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
2:29 "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;
2:30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,
2:31 jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,
2:32 valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille."
2:33 Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
2:34 Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan
2:35 - ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi."
2:36 Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
2:37 ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.
2:38 Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta

Luke 2:25-38Amplified Bible, Classic Edition (AMPC)

25 Now there was a man in Jerusalem whose name was Simeon, and this man was righteous and devout [cautiously and carefully observing the divine Law], and looking for the Consolation of Israel; and the Holy Spirit was upon him.

26 And it had been divinely revealed (communicated) to him by the Holy Spirit that he would not see death before he had seen the Lord’s Christ (the Messiah, the Anointed One).

27 And prompted by the [Holy] Spirit, he came into the temple [[a]enclosure]; and when the parents brought in the little child Jesus to do for Him what was customary according to the Law,

28 [Simeon] took Him up in his arms and praised and thanked God and said,

29 And now, Lord, You are releasing Your servant to depart (leave this world) in peace, according to Your word.

30 For with my [own] eyes I have seen Your Salvation,

31 Which You have ordained and prepared before (in the presence of) all peoples,

32 A Light for [b]revelation to the Gentiles [to disclose what was before unknown] and [to bring] praise and honor and glory to Your people Israel.

33 And His [legal] father and [His] mother were marveling at what was said about Him.

34 And Simeon blessed them and said to Mary His mother, Behold, this Child is appointed and destined for the fall and rising of many in Israel, and for a sign that is spoken against—

35 And a sword will pierce through your own soul also—that the secret thoughts and purposes of many hearts may be brought out and disclosed.

36 And there was also a prophetess, Anna, the daughter of Phanuel, of the tribe of Asher. She was very old, having lived with her husband seven years from her maidenhood,

37 And as a widow even for eighty-four years. She did not go out from the temple [c]enclosure, but was worshiping night and day with fasting and prayer.

38 And she too came up at that same hour, and she returned thanks to God and talked of [Jesus] to all who were looking for the redemption (deliverance) of Jerusalem.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti